Han­gon seu­dulla vii­kon­lop­puna lii­kus­ke­le­vat — pyö­räh­tä­kääpä Inkoossa, Länsi-Uudenmaan Mais­tiai­sissa. Tapah­tu­man jär­jes­tää Slow Food Väst­ny­land. Peru­na­puun auto­ton toi­mi­tus miet­tii kuu­mei­sesti kei­noja päästä paikalle…

Vii­kon­lo­pun ostok­silla Haka­nie­men hal­lissa käteen osui purkki enne­nä­ke­mä­töntä herk­kua — kyy­tön­mai­to­jo­gurt­tia! Armas-perhe –jogur­tin ja juus­to­jen takana on keit­tiö­mes­tari Heikki Aho­pelto — Hei­kin juus­to­herk­kuja voi käydä mais­te­le­massa Kan­ga­sa­lassa, Ravin­tola Café Urussa. Juus­to­jen ja jogur­tin jäl­leen­myy­jät löy­dät Armas-perhe –sivuilta.

Kyy­töt, eli itä­suo­men­karja on vanha suo­ma­lai­nen maa­tiais­rotu, joka on tun­nettu ter­vey­des­tään ja sopeu­tu­mi­ses­taan poh­joi­siin oloi­hin. Sen mai­don eri­tyis­piir­teenä on erit­täin hyvä juus­tou­tu­vuus. Se on uha­na­lai­nen rotu, itä­suo­men­kar­jaa on Suo­messa enää alle 400 yksi­löä. Mah­taako olla juus­to­nys­tä­vien ansiota, mutta olen huo­man­nut viime aikoina kas­va­vaa kiin­nos­tusta rotua koh­taan — ja juus­toja mais­tel­leena sanoi­sin, että eipä suotta.

Kyyt­tö­jo­gurtti on maul­taan sopi­van hapo­kasta ja peh­meän ker­maista. Nau­tis­ke­limme sitä maus­teis­ten syy­so­me­nien ja päh­ki­nä­rou­heen kanssa aamu­pa­laksi. Ome­nat eivät vält­tä­mättä tar­vitse soke­ria, makeus tii­vis­tyy keittämällä.

Maus­tei­set syy­so­me­nat
Koti­mai­sia ome­noita n. kilo
1–2 rkl raas­tet­tua tuo­retta inki­vää­riä
Reilu pöläys kane­lia
Vettä niin, että keit­to­kat­ti­lan pohja peit­tyy n. 1 cm verran

Kaada kat­ti­laan vesi.
Kuori ome­nat ja lohko ne kat­ti­laan.
Lisää maus­teet.
Kie­hauta ja keitä mie­dolla läm­möllä, kun­nes neste on lähes haih­tu­nut sekoi­tel­len välillä. Ome­nat muut­tu­vat peh­meiksi ja kuul­ta­viksi, mutta eivät vielä soseudu.

Säi­lyy jää­kaa­pissa muu­ta­mia päi­viä. Jos haluat tehdä isom­pia eriä ker­ral­laan — pakasta!

On aika herä­tellä Peru­na­puun blogi.

Haluamme, että meillä kai­killa on mah­dol­li­suus syödä hyvää ruo­kaa. Haluamme luoda verk­ko­pal­ve­lun, joka aut­taa meitä kaik­kia löy­tä­mään hyvää ruo­kaa — läheltä kotia. Koska teh­tä­vämme ei ole val­mis heti — eikä vielä huo­menna — tämä blogi saa muut­tua pal­ve­le­maan samaa päämäärää!

Olen Jaana Björklund — ja rakas­tan ruo­kaa! Ruoka on ohjan­nut elä­mäs­säni mm. sel­lai­sia asioita kuin asuin­pai­kan valinta (Haka­nie­men hal­lin vie­ressä) ja har­ras­tuk­set (lii­kunta, ruoan ystä­vän täy­tyy myös vähän kuluttaa).

En ole vir­tuoo­si­kokki, mutta osaan val­mis­taa mais­tu­vaa koti­ruo­kaa hyvistä raaka-aineista. Meillä koka­taan päi­vit­täin, usein pari­kin ker­taa päi­vässä. Val­mis­tan ruoan mie­lui­ten lähellä tuo­te­tuista raaka-aineista ja suo­sin luo­mua aina kun se on mah­dol­lista. Elin­tar­vi­keos­tok­semme pai­not­tu­vat vah­vasti raaka-aineisiin, mutta juus­tot ja muut (hapan)maitotuotteet ja viini täy­den­tä­vät usein ruokakassia.

Peru­na­puu on minulle teh­tävä. Peru­na­puun mis­sio on myös hen­ki­lö­koh­tai­nen mis­sioni. Siksi olen mukana Peru­na­puun toteut­ta­mi­sessa — ja käyn­nis­te­len Peru­na­puuta täältä blo­gista käsin.

Haluatko olla mukana? Lähetä minulle vinkki hyvästä koti­mai­sesta ruo­asta (ostos­paikka, ravin­tola, tila­myynti, mark­ki­nat, pien­tuot­taja…) osoit­tee­seen jaana@perunapuu.fi.

Hyvää ruo­ka­ha­lua!

Osal­lis­tuin Hyvin­käällä Kehä V –kehi­tys­hank­keen lähi­ruo­ka­työ­pa­jaan. Tässä super­ly­hyt esi­tys, jonka pidin Peru­na­puusta tilai­suu­den aluksi.

Peru­na­puun esit­tely from Miikka Lei­no­nen on Vimeo.

Jotta saamme Peru­na­puun pys­tyyn, on mei­dän perus­tet­tava yri­tys. Ja ensim­mäi­senä koit­taa se haus­kin ja vai­kein osio: nimen ideoiminen!

Auta meitä kek­si­mään yri­tyk­selle nimi.

Nimen vaa­ti­muk­set ovat:

1. Nimen tulee vii­tata jol­lain tavalla val­lan­ku­mouk­seen, uudis­ta­mi­seen, uudel­leen ajat­te­le­mi­seen, täys­kään­nök­seen, valais­tu­mi­seen tai oivallukseen.
2. Nimen on toi­mit­tava kan­sain­vä­li­sillä markkinoilla.
3. Nimi ei saa olla liian web2.0 (Muugo, Fruugo…)
4. Nimen tulee olla posi­tii­vi­nen, jopa vitsikäs.
5. Nimelle on oltava vapaa .fi ja .com –domain.
6. Nimen tulee näyt­tää graa­fi­sesti hyvältä.
7. Nimi on oltava hel­posti lausuttava.

Kaikki – siis aivan kaikki – nimieh­do­tuk­set ja logot voi lähet­tää minulle mei­lillä (leinonenmiikka((ä))gmail.com) tai kir­joit­taa tämän pos­tauk­sen kommentteihin.

Kii­tos avusta!

Yri­tin täy­den­tää Per­tun ansio­kasta Pro­duct Sto­rya. Kou­raan jäi uusi logo.

Kii­tos Kimmo Col­lan­de­rin kävimme tapaa­massa Juha Ruip­poa Maa– ja met­sä­ta­lous­tuot­ta­jain Kes­kus­lii­tossa.

Antoisa kes­kus­telu aal­toili vähit­täis­kau­pan nyky­ti­lasta kulut­ta­jat­ren­dei­hin ja netin liiketoimintamalleihin.

Vaikka tar­koi­tuk­semme ei ole kier­tää hattu kou­rassa pyy­tä­mässä rahaa peru­na­puun raken­ta­mi­seen, on myön­net­tävä, ettei kenel­lä­kään ole sel­laista mää­rää vapaa-aikaa, että pal­velu syn­tyisi ihan ilta­puh­teina. Talou­del­li­sen sel­kä­ran­gan lisäksi MTK:n kal­tai­nen taho voisi tuoda pro­jek­tiin rop­pa­kau­palla kon­tak­teja, ja mikä parasta, pitkäjänteisyyttä.

Vas­taan­otto MTK:ssa oli läm­min. Nyt tun­tuu siltä, että tämä homma läh­tee käyntiin!

Suo­messa syö­dään keh­noa ruo­kaa. Suuri syy tähän on ruo­ka­kaup­po­jen tar­jon­nan monotonisuudessa.

Kai­ken­laista eri­kois­lii­kettä ja –tuot­ta­jaa toki on, mutta nii­den etsi­mi­nen vaa­tii aktii­vi­suutta, jol­laista har­valta löy­tyy. Pie­net tuot­ta­jat ja myy­jät eivät yksin pär­jää suur­ten kaup­pa­ket­ju­jen var­jossa. Netti tar­joaa demo­kraat­ti­sem­man väy­län tulla löy­de­tyksi, mutta harva tuot­taja tai kaup­pias osaa tai ehtii raken­ta­maan ver­kos­to­jaan netissä.

Asial­le­han täy­tyy tehdä jotain.

Uudet tek­no­lo­giat ja ihmis­ten net­tiak­tii­vi­suus on val­jas­tet­tava parem­man ruoan löytämiseen!

Me kaikki ansait­semme parem­paa ruokaa!

Julis­tan tämän blo­gin viral­li­sesti ava­tuksi. Että näin. Jää on rikottu.